Vältä leviämästä ei-toivottuja lajeja lemmikeistä luontoon

Vältä leviämästä ei-toivottuja lajeja lemmikeistä luontoon

Monet suomalaiset pitävät lemmikkeinä eläimiä ja kasveja, jotka ovat peräisin aivan muualta maailmasta – akvaariokaloja, kilpikonnia, lintuja, matelijoita ja koristekasveja. Ne tuovat iloa kotiin, mutta voivat aiheuttaa vakavia ongelmia, jos ne pääsevät luontoon. Vieraslajit voivat syrjäyttää kotoperäisiä lajeja, levittää tauteja ja muuttaa ekosysteemejä. Siksi jokaisen lemmikinomistajan on tärkeää kantaa vastuunsa ja estää, ettei oma lemmikki tai kasvi päädy luontoon.
Miksi se on ongelma?
Kun laji, joka ei kuulu Suomen luontoon, pääsee sinne, se voi levitä nopeasti ja horjuttaa luonnon tasapainoa. Joillakin lajeilla ei ole täällä luonnollisia vihollisia, ja ne voivat lisääntyä hallitsemattomasti. Tunnettu esimerkki on punakorvakilpikonna, jota myytiin aiemmin lemmikkinä. Kun se kasvoi liian suureksi, jotkut omistajat päästivät sen vapaaksi järviin ja lampiin. Nykyään punakorvakilpikonnia tavataan Suomenkin luonnossa, missä ne voivat uhata sammakoita ja vesilintuja.
Myös akvaariokasvit ja -kalat voivat aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi jättipalsami ja vesirutto ovat levinneet luontoon ja tukahduttaneet alkuperäistä kasvillisuutta. Jo pieni määrä kasvinpaloja tai akvaarioveden mukana kulkeutuneita eliöitä voi aloittaa uuden vieraslajikannan.
Mitä laki sanoo?
Suomessa on kiellettyä päästää luontoon eläimiä tai kasveja, jotka eivät sinne kuulu. Tämä koskee kaikkia lemmikkejä, akvaarioeläimiä, terraarioeläimiä ja koristekasveja. Lain rikkomisesta voi seurata sakkoja, mutta ennen kaikkea se voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittoja luonnolle.
Jos olet epävarma, tarkista vieraslajit.fi-sivustolta tai Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedoista, mitkä lajit on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi. Näitä ei saa tuoda, kasvattaa, myydä tai päästää luontoon.
Mitä tehdä, jos et voi enää pitää lemmikkiäsi?
Joskus käy niin, ettei lemmikkiä voi enää hoitaa – se on kasvanut liian suureksi, vaatii liikaa hoitoa tai elämäntilanne muuttuu. Mutta luontoon päästäminen ei ole koskaan ratkaisu.
Parempia vaihtoehtoja ovat:
- Ota yhteyttä eläinsuojeluyhdistykseen tai löytöeläinkotiin, jotka voivat auttaa uuden kodin etsimisessä.
- Kysy eläinkaupasta, josta ostit lemmikin – jotkut ottavat eläimiä takaisin tai auttavat löytämään uuden omistajan.
- Etsi vastuullisia harrastajaryhmiä verkosta, joissa kokeneet omistajat voivat ottaa eläimen hoitoonsa.
- Jos eläin on sairas tai sitä ei voi sijoittaa uudelleen, kysy neuvoa eläinlääkäriltä inhimillisestä ratkaisusta.
Tärkeintä on, ettei eläin päädy luontoon kärsimään tai aiheuttamaan haittaa muille lajeille.
Varo akvaarioveden ja kasvien jätteitä
Akvaariovedessä ja kasvien jäänteissä voi olla etanoita, munia tai kasvinpaloja, jotka selviävät luonnossa. Kun vaihdat akvaarion vettä, kaada se viemäriin, ei puutarhaan, ojaan tai järveen. Kasvijätteet ja sora kannattaa laittaa sekajätteeseen, ei kompostiin, jossa ne voivat jatkaa kasvuaan ja levitä.
Ennaltaehkäisy alkaa jo ennen hankintaa
Ennen lemmikin hankintaa on hyvä miettiä pitkälle eteenpäin. Kuinka suureksi eläin kasvaa? Kuinka kauan se elää? Onko sinulla aikaa ja tilaa sen hoitoon? Monet ongelmat syntyvät, kun omistaja ei osaa ennakoida lemmikin tarpeita.
- Selvitä aina lajin vaatimukset ennen ostoa.
- Osta vain laillisia ja vastuullisesti kasvatettuja eläimiä ja kasveja.
- Vältä lajeja, jotka on listattu haitallisiksi tai mahdollisesti ongelmallisiksi vieraslajeiksi.
Huolellisella harkinnalla suojelet sekä omaa lemmikkiäsi että Suomen luontoa.
Yhteinen vastuu luonnosta
Lemmikin pitäminen ei ole vain huolenpitoa yksittäisestä eläimestä, vaan myös kunnioitusta yhteistä ympäristöämme kohtaan. Jokainen kerta, kun estämme vieraan lajin pääsyn luontoon, suojelemme suomalaisia ekosysteemejä ja niiden alkuperäisiä lajeja. Pienellä harkinnalla voi olla suuri vaikutus.














